Pääsivulle


 

Me lasketaan, että onko kaikki mukana. Ihan tahallamme vaa tehään siitä vaikeeta.. Whii!

Tollerikävelylle Sauvoon oli saatu upea syysilma. Paikalla oli parikymmentä ihmistä ja samanverran punaturkkeja.

Ota kiinni jos saat!

Koirat saivat tehdä tuttavuutta, mutta tollerimaiseen tyyliin tutustumisseremoniat olivat lyhyet ja hetkittäin jopa kiihkeät.

Okei koirat nyt pysytte paikallanne! tää laskeminen on mahdotonta!

Kesannolla olevalla jäisellä pellolla sekä ihmiset että tollerit nauttivat yhdessä olosta. Liikkuminen oli helppoa ja tilaa riitti.

Frida jouduttiin jättämään kotiin keskiviikkona alkaneen juoksun vuoksi, mutta ei se mitään: retkellä tutustuttiin mukavaan serkkutyttö Donnaan.

Mut käskettiin poseeraamaa.. No kai sitä nyt hetken voi.. Jos nimittäin makkaraa on jäljellä..

 

Jatketaan jo matkaa! -Ei ku täsä o joku haju! -Hei oikeesti.. Kamaan mennään ny!

Paikalla oli myös useita teini-ikäisiä tutustumassa lajitovereihin. Fanni pääsi ensi kertaa vapaana juoksemaan näin suuressa laumassa.

Ettepä saa mua kiinni! Mä oon harjotellut näitä mun taktisia käännöksiä!

paikalla nähtiin nopeita käännöksiä...

Nuuh. Ei sori, sut mä haistoin jo..

...hyvänhajuisia takapuolia

Jos mä en saa makkaraa ni mä teen protestin! Ai ei tipu? Noo.. Sit mä syön tän tikun..

...ja jotain ihanaa pureskeltavaa.

Mua väsyttää, mut mä en näytä sitä muille! Mä esitän vaa haaarmistunutta.. Huoh..

Fannin bestis tällä reissulla

Lääh.. Oisko juomatauko vai otetaaks viel kierros?

Noin tunnin taivalluksen jälkeen saavuimme makkaranpaistopaikalle. Hengähdys teki hyvää ihmisille, mutta jopa energiset tolleritkin tarvitsevat taukoja

Eiks täsä muka oo mitää välii mist pääsis tunkeuu..? Hei! Kamut.. Ette te voi jättää mua ilman makkaraa!

Miska ja Lelu

Mä voitin! I´m queen of the hill!

Jotkut harjoittelivat vuorenvalloitusta.

Okei taktiikka suunnitelma:. Sä aiheutat hämminkii ja mä vien makkarat. OK?

Taukopaikalla esittäydyttiin ja vaihdettiin kuulumisia. Mietittiin myös sitä, miten samaan aikaan käynnissä olevissa tollereiden agilitykisoissa oli käynyt.

Arvatkaapa mikä mä olen! Eeei! Mä en oo kengurun poikanen! Mä oon tolleri!

Pienimmät oli pistetty reppuun ja taaperrusnäytteet (tosin melko railakkaat sellaiset) saatiin vasta, kun muut koirat oli jo laitettu autoihin.

Ostakaa makkaaraa.. yhdellä tai kahdella paljon saa! (Hei älkää nyt  lauleskelko vaa antakaa sitä makkaraa!)

Makkaranhaju alkoi tuntua kuonoissa houkuttelevalta (ja tässä kohtaa emme välttämättä tarkoita koiria...)

Puuh.. Tuliki jo vähän kuuma... Oisko jollain vettä?

Vapaamutoiset tolleritapaamiset ovat rentouttavia, koska koirat saavat opetella sosiaalista käyttäytymistä ja ihmiset saavat tavata toisiaan ilman näyttelyihin tai kokeisin liittyviä suorituspaineita.

Taukopaikka..Kavereita... Makkaraa... Ja taluttimen päässä pitää istua! Kyllä tää koiran elämä o kurjaa!

Kiitoksia järjestäjille. Toivottavasti ensi vuonna tavataan taas!

Voih, on tää linssiluteen elämä rankkaa. Ei saa edes nukkua rauhassa.. Ota vielä tosta suunnasta!
Me oltiin kuulemma niin sulosia, että piti ottaa kuva. Äitikin sattui sopivasti paikalle
Isot koirat leikkii, mut täältä on turvallisempaa kattella maailmaa.. ja ottaa vaikka torkut.