Tollerikerhon Turun seudun puuhanaiset Taija ja Johanna järjestivät tilaisuuden tutustua VEPEen eli vesipelastukseen. Laji on alun alkaen newfoundland- ja landseerrotuisille koirille kehitetty harrastuslaji, johon myös muilla roduilla on mahdollisuus osallistua - tosin vasta soveltuvuuskokeen suorittamisen jälkeen. Soveltuvuuskoe on sama kuin alokasluokan koe eli koiran tulee uida vähintään 50 metriä hypättyään veneestä ohjaajan luokse, uintireitin tulee kulkea merkkipoijujen välistä. Tämän jälkeen koiran tulee viedä esineen (joka voi olla esim. dami) ohjaajalle, joka on rannassa 30 metrin päässä sijaitsevassa veneessä. Kolmanneksi koiran tulee noutaa vene 30 metrin päästä köydestä hinaten. Lopuksi koiran tulee käydä hinaamassa rantaan kolmenkymmenen metrin päässä olevasta veneestä pudonnut "hukkuva". Periaatteessa laji soveltuu myös tollereille, mutta asiaahan piti lähteä kokeilemaan Littoisiin. Uintiosuutta, tai siis "hukkumisosuutta" ei kukaan hirvennyt lähteä kokeilemaan, koska - kuten kuvistakin käynee ilmi - ilma ei tänäkään heinäkuisena iltana ollut niitä Suomen kesän parhaita.

Johanna käy läpi vepen perusasioita..

..ja esittelee lajissa tarvittavaa välineistöä

Taija houkkuttelee demokoira Eppua rantaan näyttäen sille noutosesinettä, joka tässä tapauksessa oli tutun turvallisesti oma dami.

ja sitten me muutkin saimme kokeilla. Kun rotu on tolleri ei veteen meno yleensä ole ongelmana, toisinaan paljon vaikeampaa onkin saada ne pois vedestä.....

Kuoviluoto on harjoituspaikkana ihanteellinen: paikalla on kaikki tarpeellinen välttämättömästä uimarannasta lähtien, mutta sieltä löytyvät myös sauna ja grillikatos.

Ensimmäisenä kokeltiin uimista ohjaan luo, demokoirille vene soudettiin kokeen mukaiseen noin 30 metrin päähän, mutta me muut tyydyimme vähän pienempään etäisyyteen.

Ensimmäinen tehtävä: veneestä veteen hyppääminen ja rantaan uiminen oli suht' helppo.

melkein kaikille ihan pienimpiä lukuunottamatta. Joskus vaan matka veneeltä matten luo saattaa tuntua kohtuuttoman pitkältä.

Tämä tehtävä eli veneen hinaminen rantaan sitten olikin jo paljon vaikeampi ja illan kuluessa nähtiinkin hyvin vaihteleva tyylejä veneen kuljettamisessa...

Illan tyylikkäin suoritus saatiin yleensäkin tollereita tyylikkäästi edustavalta Minniltä (Mindare's Fairy Starlight)

Frida teki työtä kohtuullisesti (minkä kiljumiseltaan ehti) tosin se välillä unohti, että mitä se oikeastaan vedestä oikein olikaan hakemassa ;-)

Illan parhaat naurut sensijaan kirvoitti Fanni, joka oli päättänyt tuoda veneen rantaan hinalla millä tahansa ja kiskoi sen kirjaimellisesti kuivalle maalle saakka. Sen jälkeen Fanni olisi vielä käynyt pelastamassa airotkin, jos pöhköt omistajat eivät olisi käskeneet vedestä pois.